Kokonaisvaltainen työmarkkinan uudistaminen
Tässä kirjoituksessa esitetyn mallin ei ole tarkoitus arvostella tai vähätellä nykyistä työmarkkinan mallia tai sen toimijoita, totean vain yksinkertaisesti että Suomen työmarkkina on lähes kaikkien osapuolten mielestä rikki, ja mikään yksittäinen "pikafiksi" tai kasvojenkohotus ei tule riittämään, vaan tarvitaan radikaalisti modernisoitu malli jotta työmarkkina saadaan toimimaan 2020-luvun vaatimusten mukaisesti. Maailma on muuttunut syksyn 2008 jälkeen radikaalisti, pysyvästi, ja on korkea aika herätellä keskustelua siitä millainen on tulevaisuuden työmarkkina Suomessa. Alla esitetty malli ei ota kantaa eri toimijoiden valtasuhteisiin tai miten kokonaisuus yksityiskohtaisesti tulisi rakentaa, vaan esittelee yhden ylätason radikaalin rakenneuudistuksen, jossa uskon olevan aineksia toimia nykyistä mallia tehokkaammin. Tarkoitus on herättää keskustelua, kommentoikaa siis ahkerasti kommenttikenttään tai somelinkkeihin jossa tätä tekstiä jaetaan.
Tein viime syksynä Sitralle selvitystä Suomen työmarkkinan tilasta, sen pullonkauloista, uusista toimintatavoista ja rakenteellisista haasteista. Tässä toinen osa selvityksen tuloksista hieman yleisemmin avattuna. Toinen, tilannekuvaa luotaava ja yksittäisiä pieniä toimintaehdotuksia antava, osa on julkaistu Projant Oy:n blogissa osoitteessa www.projant.fi.
Sitran selvityksen yhteydessä toteutetussa workshopissa havainnoitiin erilaisia radikaalimpia ja kokonaisvaltaisempia uudistuksia työmarkkinan uudelleen organisointiin. Näistä ajatuksista jalostunut alla esitetty uudistus vaikuttaisi kattavan merkittävien rakenteellisten heikkouksien ja kankeuksien poistamista yhtälöstä.
Alla esitetty kaavio kuvaa nykyisiä työmarkkinoita koordinoivat sekä lainsäädäntöön ja työmarkkinassa tapahtuviin muutoksiin kantaaottavat tahot uudelleen asemoivan mallin, jonka näen muuttavan merkittävästi eri osapuolten asemaa kohti entistä ketterämpää työnvälitystä, valvontaa ja lainsäädäntää.
Alla olevassa kuviossa on oranssilla värillä kuvattu nykyinen kolmikanta; hallitus, työnantajajärjestöt (TA) ja palkansaajajärjestöt (TT). Kolmikannan lisäksi TE-toimistot toimivat tässä mallissa työnvälittäjätahona (ja työhönohjaavana toimijana) kaupallisten toimijoiden lisäksi. Haasteena nykyiselle mallille on se että työvoiman välittäjinä TE-toimistot eivät pysty tällä hetkellä vastaamaan tarpeeseen kuin osittain, ja kyky omaksua uusia toimintamalleja ja ymmärtää modernia työmarkkinaa on hyvin rajallinen verrattuna kaupallisiin toimijoihin joita ohjaa palveluiden tarpeen jatkuva kehittäminen, tarvelähtöisyys ja tehokkuusajattelu. Samalla TE-toimistot kilpailevat kaupallisten organisaatioiden, kuten rekrytointiyritysten, koulutusorganisaatioiden ja muiden palveluntarjoajien kanssa, joka luo hämmennystä ja epäterveen kilpailutilanteen työnvälitysmarkkinaan.
Uudessa mallissa (alla olevan kaavion mustat rajat) esitellään viisikanta, jossa em. 3 toimijan lisäksi työmarkkinalainsäädäntöön tulisivat vaikuttamaan osapuolina Suomen Yrittäjät pk-sektorin ja mikroyritysten edustajina, ja uusi, toistaiseksi nimeämätön toimija (FR) edustamassa palkansaajia, jotka nykyisessä mallissa jäävät paitsioon. Tällaisia rooleja ovat mm. erilaiset freelance-työntekijät, asiantuntijaosuuskunnat, monet YTK:n jäsenet ja erilaiset pätkätyöläiset, jotka eivät kuulu perinteisten palkansaajajärjestöjen etupiiriin. Monesti nämä ovat tahoja jotka jäävät perinteisten palkansaajien ja yrittäjien välimaastoon, tai nykyisissä liiketoimintamalleissa yksinkertaisesti toimivat "lainsuojattomina".
Tässä mallissa toimitaan lainsäädännöllisesti kuten ennenkin, ottaen huomioon nyt 5 eri tahon näkemykset. TE-toimistojen rooli muuttuisi kuitenkin selkeästi työtä välittävästä tahosta uudeksi ”työmarkkinavirastoksi”, joka valvoo työnvälityksen lainsäädännön noudattamista ja täytäntöönpanoa, mutta osallistumatta itse työnvälitykseen. Työnvälitystoiminta itsessään vapautetaan kilpailulle, jolloin kaupalliset toimijat rekrytointiyrityksistä koulutusorganisaatioihin toimivat lain niille luomissa puitteissa toteuttaen tehokasta työnvälitystä palvelua tarvitseville. Kilpailu ohjaa entistä asiakas- ja tarvelähtöisempään toimintamalliin työnvälityksessä.
TE-toimistoilta poistetaan työnvälitys kokonaisuudessaan ja vapautetaan se täysin kilpailulle.
TE-toimistoista muodostetaan uusi "työmarkkinavirasto", joka valvoo lain noudattamista, mutta ei osallistu työn välitykseen.
Työmarkkina on muuttunut radikaalisti erilaisten pätkätöiden, ”kevytyrittäjyyden”, asiantuntijaosuuskuntien ja muiden perinteisistä poikkeavien toimintamallien myötä, ja nykyinen malli ei pysty reagoimaan tulevaisuudessa entistä monimuotoisempiin työnteon malleihin. Selkeä eri toimijat huomioon ottava lainsäädäntö mahdollistaa alla kuvatussa uudessa mallissa myös siirtymisen eri eturyhmistä luonnolliseen kiertoon ihmisen pystyessä valitsemaan erilaisia työllistymisen malleja oman elämäntilanteensa mukaan. Esim. perinteinen palkansaaja voisi siirtyä kevyesti freelance-työläiseksi ja tarvittaessa pystyisi ottamaan vastaan selkeämmin säädeltyjä pätkätöitä tai voisi siirtyä työllistämään itsensä oman yrityksen kautta, freelance-yrittäjä voisi siirtyä helpommin työllistämään muitakin osaajia kuin itsensä, ja mikroyrittäjä taas voisi tuetummin kasvattaa yritystään.
Miettikääpä vaikka niitä henkilöitä jotka voisivat työllistyä Uber-kuskeina, vuokrata asuntoja AirBnB:n kautta (kehittää vaikka oma uudenlainen vuokravälityspalvelu), entisiä yrittäjiä jotka voisivat työllistää itsensä eläköidyttyään hallitusammattilaisina tai osa-aikaisina konsultteina, tai henkilöä joka haluaisi elämäntilanteestaan tai muusta syystä työllistyä vain osa-aikaisesti, kausittain tai useisiin eri alojen pätkätöihin. Kuka ajaa näiden tahojen etuja ja saattaa heidät työmarkkinan piiriin sen sijaan että he jäisivät työttöminä kotisohvalle tai eläköityisivät aikaisin vaikka halua jatkaa työelämän palveluksessa jollain tavalla - omilla tavoillaan ja ehdoillaan - olisikin? Millä tavoin saadaan aktivoitua toimittajia, graafikkoja, IT-konsultteja, ym. freelance-työn tekijöiksi kun pysyvää täysiaikaista työtä on erittäin vaikea löytää? Lähtökohtaisesti, haluammeko me ihmisten työllistyvän vai nostavan mieluummin työttömyystukia tai kiertävän veroja?
Kuten eräs asiantuntija hienosti asiaa kuvasi, "Eihän jääkiekossakaan tuomari osallistu peliin pelaajana, vaan valvoo sääntöjen noudattamista ja pelaajat pelaavat. Miksi siis TE-toimisto (työ- ja elinkeinoministeriö) osallistuu työnvälitykseen samalla kun se toimii omalta osaltaan lain säätämisen vaikuttajana ja valvojana?"
Terveisin, Tom Laine
tom.laine@projant.fi
0400 296 196
5-kanta