”Helppoa eikä maksa mitään” – Some-rekrytoinnin top 5 myyttiä
Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Talentum blogissa osoitteessa http://talentumevents.fi/kasvata-arvoasi-blogi/helppoa-eika-maksa-mitaan-some-rekrytoinnin-top-5-myyttia/
Some-rekrytoinnista puhuttaessa monella tuntuu olevan sekä näkemystä että kokemusta aiheesta. Ilmiöön liittyy monia myyttejä, joita alan keskusteluissa jaetaan tositarinoina ja uskomuksina. Tässä 5 myyttiä, joihin olen itse (taas) viime aikoina törmännyt.
Lehti-ilmoittelu on kuollut – kaikki rekrytoivat somessa.
Ei, lehti-ilmoittelu rekrytointimarkkinoinnissa ei ole kuollut, vaikka käytännössä kaikki printtimediat ovatkin merkittävästi menettäneet rekrytointi-ilmoituksia verkon ja erityisesti somen puolelle. Kaikki rekrytointi-ilmoittelu ei tule koskaan menemään kokonaan someen tai edes verkkoon, vaan printillä, rekrytointitapahtumilla ja pienillä paperilapuilla kauppojen seinällä on jatkossakin paikkansa.
Erityisesti suurimmat sanomalehdet ovat alueellisesti pärjänneet kilpailussa kohtuullisesti, muualla Suomessa printin menetykset ovat olleet suhteessa suuremmat. Varsinkin pääkaupunkiseudulla suurten sanomalehtien rekrytointi-ilmoituksilla vaikuttaa olevan merkittävää imago-arvoa. Kalliit lehti-ilmoitukset ovat keino viestiä, että organisaatioilla menee hyvin. Tehokasta rekrytointia? Tuskin. Hyvää imagomarkkinointia? Kyllä.
LinkedIn toimii vain teknisten alojen rekrytointiin ja korkeakoulutettujen hakuun.
LinkedInissä ylivoimaisesti suurimmat suomalaisten edustamat toimialat ovat ICT-sektorin toimialoja, mutta lähes 900 000 suomalaisesta käyttäjästä vain 95 000 eli runsas 10 % edustaa ICT-alaa. Tällä hetkellä suomalaisten suurimpia toimialoja ICT:n jälkeen ovat mm. tutkimus ja korkeakoulutus.
Tämä vuosi on myös perusduunarien vuosi. Merkittävä määrä alemman koulutusasteen ja työn jalostusasteen osaajia tulee tänä vuonna rekisteröitymään LinkedIniin uusina käyttäjinä. Perusduunarien tulo LinkedIniin paitsi johtuu, myös johtaa moniin erilaisiin asioihin, jotka vaikuttavat siihen, miten ja miten paljon LinkedIniä Suomessa hyödynnetään.
Suorahakujen tekeminen ja rekrytointi LinkedInissä on helppoa.
Hakujen tekeminen LinkedInissä on helppoa, suorahakujen tekeminen ei. Paremmin sanottuna, kuka tahansa voi tehdä LinkedInissä osaajahakuja, mutta parhaiden osaajien tunnistaminen ja tavoittaminen on paljon vaikeampaa kuin voisi kuvitella.
Ensinnäkin hakutulokset ovat meille kaikille erilaiset. LinkedInissä hakutuloksiin vaikuttavat hakijan oman verkoston koko ja rakenne. Se, joka rankkautuu tietyllä haulla minulla ensimmäiseksi, on sinulle jollakin muulla sijalla. Sama koskee osaamisen tunnistamista. Mitä lähempänä tutkittava henkilö on hakijaa verkostossa, sitä enemmän henkilön profiilista näytetään, ja mitä kauempana, sitä vähemmän hakijan on mahdollista nähdä profiilista. Myös tässä LinkedIn räätälöi sisällön hakijalle perustuen yrityksiin tai toimialoihin, joilla sekä hakija että tutkittava henkilö ovat työskennelleet.
LinkedIn räätälöi jopa maksullisten rekrytointipalvelupakettiensa hintoja. Hinta voi olla 79 euroa tai 59 euroa henkilöstä ja hänen todennäköisestä palvelutarpeestaan riippuen.
Jos taas halutaan tehdä suoraviivaista rekrytointia tai suorahakuja, LinkedIn-ryhmissä on mahdollista ilmoitella työpaikoista ilmaiseksi – jos sattuu tietämään, mitä ryhmiä palvelusta löytyy juuri niihin osaamisprofiileihin liittyen, joita haetaan. LinkedIn muutti viime vuoden lopulla kaikkien ryhmien asetukset ”Unlisted”-tilaan, eli listaamattomiksi ryhmiksi, joita ei löydy LinkedInistä hakemalla, jollet jo ole ryhmän jäsen itse tai jos ryhmän ylläpitäjä ei ole huomannut avata ryhmää taas avoimeksi tämän muutoksen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että n. 1 400 Suomeen keskittynyttä LinkedIn-ryhmää on tälläkin hetkellä piilotettuina. Niihin saa pääsyn vain kutsusta tai tietämällä mikä ryhmä on nimeltään, kuka sitä ylläpitää, ja pyytämällä pääsyä ryhmän jäseneksi ylläpitäjältä henkilökohtaisesti. Helppoa? Selkeää? Ei välttämättä.
Some-rekrytointi on ilmaista.
Some-rekrytointi voi olla ilmaista, jos olet luonut profiilin, kerännyt sille seuraajia, ja onnistut ilmoittelulla saamaan hyviä hakijoita. Kuitenkin ilmaisuus usein vaatii vaivaa profiilien luontiin, ylläpitoon ja seuraajien tai verkoston kartuttamiseen. Se voi olla ilmaista, jos löydät sopivan Facebook- tai LinkedIn-ryhmän, jossa työpaikoistasi ilmoittelet – kun olet ensin käyttänyt aikaa sopivien ryhmien löytämiseen ja saanut pääsyn ryhmän jäseneksi. Rekrytointikustannukset lasketaan turhan usein vain suorista ilmoittelukuluista ja mahdollisista soveltuvuustesteistä ja muista hyvin konkreettisista kulueristä. Käytetty vaiva ja työaika jäävät usein huomiotta.
Some-rekrytointi on edullista – lähes aina. Ilmoitusten hinta on huomattavan edullista verrattuina erilaisiin verkkopalveluihin, printistä puhumattakaan. Rekrytointipalvelujen ostaminen esimerkiksi LinkedInissä on edullista verrattuna ATS-järjestelmiin tai CV-tietokantoihin pääsyyn. Ilmaista? Harvoin. Kustannus- ja resurssitehokasta? Melkein aina.
Facebook ei sovellu korkeakoulutettujen rekrytointiin.
Facebook on perinteisesti ollut haastava rekrytointikanava kaikenlaisten osaajien tavoittamiseen, ja harva lähtee tavoittelemaan korkeammin koulutettuja Facebookin puolelta. Kuitenkin tällä hetkellä esimerkiksi Ixonos, Solita, Bitwise, Fingersoft, Codento, ja monet muut ovat alkaneet hakea Facebookista erityisesti teknisiä mutta muitakin korkeakoulutettuja osaajia. Miten? Sponsoroiduilla status-päivityksillä eli kohdentamalla oma ilmoittelunsa pientä korvausta vastaan juuri niille yrityksen kriteerit täyttäville ihmisille.
Vaikka harva Facebookin käyttäjä täyttää laajoja osaamis-, koulutus- ja työkokemustietojaan profiiliinsa, on siellä kuitenkin monessa tapauksessa tarpeeksi tietoa rekrytointi-ilmoituksen kohtuullista kohdentamista varten. Ja koska toimintatapa on melko edullinen, tuntuu se kasvattavan jatkuvasti suosiotaan.